sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Lahjaviikko haasteen kera

Tämä viikko oli vallan yllätyksellinen. Sain ystäviltä sisustusyllätyksiä viikon aikana sekä postitse että ihan henkilökohtaisesti. Perjantaina ihania lahjoja toivat mukanaan luonani saunomaan piipahtaneet pari rakasta ystävää. Lahjakortti Kodin1:een ja ystäväni itsemaalaama herkkä enkelinsiipitaulu - he tuntevat minut paremmin kuin itse itseni, kiitos lämpimästi siskot <3 Lahjakortin käyttö vaatiikin ensin tarkkaa pohdintaa, sillä haluan sillä jotain kestävää, tärkeää, muistoksi ystävistä.

Aiemmin viikolla postiluukussa odotteli jännittävä paketti, kun Jaana blogista at home muisti blogikavereitaan haasteen merkeissä. Paketista kuoriutui mm. kaunis Jaanan itsensä maalaama sulkamaalaus sekä messinkilevy, jonka voi asettaa esim. kynttilän tai maljakon alle. Jaanan isä on käsityöläinen, peltiseppä, ja Jaanan blogissakin on kivoja vinkkejä miten messinkilevyjä voi käyttää sisustuksessa. Kiitos lämpimästi myös sinulle Jaana ilahduttamisesta!


Nämä ihanaiset sisustusjutut pääsivät makkarinurkkauksen puolelle ilahduttamaan silmää.



 

Otin myös vastaan Jaanan heittämän haasteen ilahduttaa toisia bloggaajakavereita. Jokunen tulee siis saamaan jotain mieltä ilahduttavaa lähiaikoina. Entä lähtisitkö sinä mukaan haasteeseen ja olisit valmis muistamaan blogikavereitasi?

Viikonloppu on ollut ilmeisesti koko maassa lämmin ja aurinkoinen, toivottavasti sinäkin olet saanut nauttia auringosta! Eilen lenkkeilin herra Koiran kanssa useaan otteeseen ja tein pitkän pyörälenkin, ei meinannut malttaa pysyä sisällä ollenkaan. Taidanpa taaskin lähteä tuonne parvekkeelle keräilemään kasvoille kevätrusketusta, moikka!



torstai 9. huhtikuuta 2015

Sohvapöytähuti

Ostin jokin aika sitten Kodin1:stä pienen ja siron olkkarinpöydän. Tai oikeastaan kaksi, sillä siihen kuului pienen pöydän lisäksi vielä pikkuisempi pöytä samaan settiin. Pikkuruinen oli tarkoitus sijoittaa yöpöydäksi. Valitsin pöytää pitkään, sillä käytössäni oli taas - niin legendaarisia - 40 prosentin alennuskuponkeja. Tuli ihan pellavalakanagate mieleen...
Arvoin puunvärisen ja valkoisen välillä, mutta päädyin puunväriseen, sillä ajattelin että sen pystyy valkolakkaamaan vaaleammaksi mikäli kyllästyminen puunväriin joskus iskee. Paketti oli onneksi suht pieni ja sain sen onnellisesti bussissa kotiin.



Aijaa mut hei..ette sitten laittaneet pakettiin mukaan ruuveja, joilla jalat ja pohjan saisin kiinnitettyä??!
Okei..mä syön sitten tämän hedelmärahkan pois ja mietin mistä löydän oikeanlaiset ruuvit...

Esikoinen tutki pöytää pääsiäisenä ja totesi, että tarvitsen kuutta erilaista ruuvia. Kaikkia kaksi kappaletta. Taidanpa palata nöyrästi Kodin1:een ja kysellä ruuvipakettia sieltä... Siihen asti pöytälevy saa keikkua jakkaran päällä. Sohvapöytää ei vielä tarvitse kun ei ole sohvakaan vielä saapunut ja ns.olohuone on muutenkin kesken :)


 Olis se elämä tylsää, jos kaikki menisi aina ekalla kerralla putkeen! :)


tiistai 7. huhtikuuta 2015

Pääsiäispuuhasteluja

Hei, miten sinun pääsiäisesi sujui? Vietitkö pääsiäispyhät työn äärellä, matkaillen vaiko kotimaisemissa? Meillä pääsiäinen oli varattu rauhallisen kotielämän viettoon. Paljon tuli tehtyä ja hoidettua rästihommia, siivottua perusteellisesti, taltutettua pyykkikasaa ja kokkailtua hyvää ruokaa. Pääsiäiseen mahtui myös paljon lenkkeilyä ja ulkoilua, mukavia vieraita kyläilemässä ja tietenkin korujen tekoa.

Parina päivänä aurinkokin näyttäytyi hetken verran. Uskaltauduimme herra Koiran kanssa istuskelemaan parvekkeella. Huomasin, että parveke on oleskelun lisäksi mainio paikka myös korujen kuvaamiseen valoisuutensa ansiosta.


Nämä kaksi avainkorua ovat lahjat kahdelle tärkeälle ystävälle. Karkinsävyinen avainkoru on kivihelmistä tehty ja se lähti Esikoisemme kummille työavaimia kantamaan.




Musta-valko-harmaa-keltainen avainkoru on puuhelmistä tehty ja mukailtu aiemmin tekemästäni musta-valko-harmaasävyisestä vastaavasta avainkorusta. Talvenharmaisiin sävyihin lisätty pientä piristystä auringonkeltaisella!



Jälkimmäinen koru odottelee hakijaansa eli entistä työkaveriani, jolle tämä koru on tehty kiitokseksi avunannosta kaappienpesusta muuton yhteydessä :) Tulehan siis kaffelle, ystäväni H!

Sekä kummi-sydänriipus että opettaja-rinkula ovat ostoksia kädentaitomessuilta Helmikeskuksen osastolta. Myös karkinväriset kivihelmet ovat heidän myyntipöydästään.

Kumpi avainkoru sinua viehättäisi enemmän?



sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Kädentaitomessujen antia

Viime viikonloppuna messukeskuksessamme järjestettiin kädentaitomessut. Samassa yhteydessä olivat myös hyvinvointi- ja antiikkimessut. Hyvinvointimessujen anti oli kuitenkin yllättävän surkeaa ja antiikkimessujen ovelta piti sisäilmaongelmaisten messuvieraiden kääntyä pikaisesti pois :)
Kädentaitomessut yllättivät positiivisesti ja aika kului mukavassa seurassa hujauksessa. Mahtava oli nähdä millaisia tuotteita käsityöläiset olivat keksineet tehdä. Messuilta matkaan tarttui Kassi-Alman puodista uniikki käsilaukku. Kassi-Alman laukut ovat lähes kokonaan kierrätystavaraa, yksilöllisiä ja niihin sisältyy jonkinlainen taustatarina. Tämä laukku on juuri sopivan kokoinen fillarin etukoriin aseteltavaksi ja sen kätköön mahtuu kätevästi lompakko, puhelin ja avaimet sekä pikkuinen meikkipussukka.


Koruntekijälle oli ehdottomasti parasta, että messuilla oli monen eri helmipuodin myyntipisteitä. Isoimmat myyntipisteet olivat Helmien talolla ja Helmikeskuksella, lisäksi oli muutamia hieman pienempiä korutarvikkeiden myyjiä. Helmien hypistely oli terapeuttista. Ostosten tekokin oli helppoa, kun tuotteen koon ja värin näki luonnossa eikä tarvinnut tihrustaa nettikaupan sivulta. Ongelmaksi meinasi vain muodostua valtavien valikoimien aiheuttama valinnanvaikeus. Varsinkin riipushyllyillä.
Mukavasti on puuhaa pääsiäisenpyhiksi :)

 

perjantai 3. huhtikuuta 2015

Pienen pirtin pohdiskelua

Kummallista, miten koville tämänkertainen muutto otti!
Kun sain välttämättömimmät tavarat ja huonekalut paikoilleen, tuli aivan totaalinen väsymys ja hälläväliä-olo sisustuksen suhteen. Pitkään myös pyörittelin huonekaluja eri asentoihin ja makustelin miltä ne tuntuvat missäkin kuviossa. En ensin oikein edes tiennyt millaisen kodin tästä haluaisin tehdä. Vasta nyt pidempien pääsiäisvapaiden koittaessa ja siivoillessani juhlapyhiksi kotia tuli sellainen olo, että okei voishan tätä laitella vähän kauniimmaksikin. Ja vasta sitten teki mieli tarttua myös kameraan. Ehkä se oli sellainen muutto- ja sisustusburnout :)

Kotimme sijaitsee uudehkon -vain puoli vuotta vanhan- uudenaikaisen kerrostalon kolmannessa kerroksessa, vain parin kilometrin päässä kaupunkimme keskustasta. Talossa on paljon nykyaikaista tekniikkaa. Uutukaisen asunnon ja koko taloyhtiön tilojen pinnat ovat myös nautittavan puhtaat. Asunnossamme ei ole huoneistokohtaista saunaa, mutta taloyhtiön saunassa on omalla saunavuorolla ilo käydä, sillä sauna on vielä aivan upouusi, suuri kuin mikä ja vaaleat lauteet tuoksuvat uudelle puulle.

Kun pitkästä aikaa kannoimme taas tavaramme näin pieneen pirttiin, on pikkuhiljaa muistunut mieleen mitä kannattaa pienessä kodissa huomioida. Ensinnäkin sen, että tavaraa on pakko olla esillä maltillisesti, sillä pienessä tilassa tavarapaljous tekee ahdistavan olon. Tavaraa on ylipäätään oltava järkyttävän paljon vähemmän, sillä muutaman kymmenen neliön vähennys pinta-alassa vähentää tuntuvasti myös säilytystilaa. Myös siivoustahtia on tihennettävä. Hiekka, pöly, kura ja koirankarvat todella näkyvät ja tuntuvat pienessä kodissa pahemmin.
Huonekalujen tulee olla siroja ja pienempiä kuin aiemmin. Tämän tiedostin jo ennen muuttoa ja laitoin massiivisempia sohvia, tuoleja yms kavereille hoitoon. Jouduin myös vaihtamaan suuren ruokapöytäni pienen pieneen keittiönpöytään. Suuri ruokapöytä oli hankittu aikanaan omakotitalomme hulppeaan keittiöön. Se oli suosikkipöytäni, sillä sen äärellä on vuosia sitten vietetty pienten poikien villejä synttärijuhlia, kestitty helposti kymmenen nauravaista naista ja katettu viime kesän juhlapöytien antimet. Tämän pienen pöydän äärellä tuskin niin suuria kekkereitä nähdään, mutta monitoimipöydäksi tämäkin joutuu - ruokailun lisäksi tälle on tilausta myös työ- ja koruilupöytänä.


Kotimme on vain 50 neliön suuruinen. Supersuuri parveke onkin tervetullut lisätila kesäksi, ja siitä kirjoittelin jo pari postausta takaperin. Kotimme on kaksio, jonka makuuhuoneen olen antanut Kuopuksen vallattavaksi. Muutoin asunto on reilunkokoista kylppäriä ja minimaalista eteistä lukuunottamatta lähes kokonaan suuri iso huone tupakeittiöllä, joten huonekalujaottelulla on pakko jakaa koti erilaisiin osiin.





Tupakeittiön ja ruokailutilan omaksi alueekseen eristää tällainen itsetehty tilanjakaja. Hyllyköt ovat alunperinkin samaa sarjaa, joten ne voi sijoittaa vieretysten. Koska keittiönkaappeja ja työtasoja on reilusti yli puolet vähemmän edelliseen kotiimme verrattuna, piti hyllyköt myös täyttää tarpeellisilla kuivaelintarvikkeilla. Riihimäen Ilves-purkit käyvät tähän tarkoitukseen mainiosti. Kun toinen hyllykkö on vieruskaveriaan matalampi, syntyy luontevasti kiva taso kukka- ja kynttiläasetelmiin yms.
Tältä keittiö näyttää "olohuoneen" puolelta:

 

Ikkunaseinää vastapäätä seisoo lemppariastioita täynnä oleva lasivitriini.
Sellainen on tämän pikkupirtin "keittiö". Ainakin itse viihdyn, vaikkei tilaa ole liiemmälti.
(Pikkupirtissä on muuten se hyvä puoli, että siivoaminen sujuu ÄLYNOPEASTI!!)


Nyt toivottelen teille rauhallista pitkäperjantain jatkoa!

tiistai 24. maaliskuuta 2015

Do you feel good?

Tämä koru on tehnyt tuloaan jo koko talven ajan. Tykästyin itse puuhelmistä tehtyihin avainkoruihin ja sellaisesta olenkin koko talven roikottanut työavaimia ja henkilökorttia. Nyt tarvittiin jo vaihtelua värimaailmaan! Helmien värisävyt valkoituivat harmaiden talvipäivien sävyistä -mustaa, valkoista ja harmaata - sitähän nuo talvipäivät olivat täynnänsä. Takatalvi tupsahti tännekin viime sunnuntaina ja maa oli illalla jo aivan valkoinen. Toivotaan, että aurinko palaa jälleen pian!
Aiempia puuhelmiavainkoruja voi kurkkia mm. täältä, täältä  ja täältä.





Kiitoksia kaikille ideanikkareille, jotka heititte vinkkejä jättisuuren parvekkeen hyödyntämiseen. Näistä vinkeistä sain kivoja suunnitelmia vireille ja oikein odottelen ilmojen lämpiämistä ja parvekepuuhastelun jatkumista tämän takatalven väistyttyä! Kunhan näette mitä syntyy, palkitsen ideoiden äidit :)


sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Ruokahuolia



Ruoka on omassa mielessäni jokapäiväisenä huolena. Koen olevani huono kokki - en koskaan keksi kivoja arkiruokia, tee vaihtelevia ruokalajeja eikä keittiössämme luovasti muunnella reseptejä päivän fiiliksen mukaan. En ymmärrä miten olen saanut poikani kasvamaan ja kehittymään näillä tumpelokokkitaidoillani jo noinkin isoiksi. Urheilevat nuorukaiset ovat ilmeisesti siitä hyvää ruokailijakuntaa, että nille kelpaa lähes mikä ruoka tahansa, kunhan sitä on paljon ja usein tarjolla :)

Jääkaapissa on alituisesti oltava Kuopukselle valmiina jotain nopeasti mikrossa lämmitettävää pasta- tai perunaruokaa, jonka voimalla  jaksaa lähteä jääkiekkotreeneihin koulun jälkeen. Ja vaikka itse illalla työpäivän jälkeen pärjäisin salaatilla, tarvitaan harjoituksista palaavalle nuorellemiehelle kunnon ruoka - vaikka sitten klo 22. Esikoisen armeija-aikana sekä nyt muutettuaan omaan kotiin on tarvittavan ruuan määrä huomattavasti vähentynyt. Mieluusti tuo kuitenkin piipahtaa mamman luokse kylään, varsinkin viikonloppuisin kun lähettää kuvan päivän menusta Whatsappiin... Niin kävi tänäänkin, kun tein sunnuntailounaaksi tortilloja :)
(Hmmm...tunti tortillojen syönnin jälkeen Kuopus rupesi lämmittämään paria annosta makaroonilaatikkoa jatkoksi, sillä iltapäivän jääkiekkopeliin piti tankata vähän tuhdimpaa sapuskaa :o )

Parempaa kotiruokaa -syndrooma on ajanut minut katselemaan kotiruokablogeja ja Valio-yms ruokasivuja. Olisi kiva jos sinäkin postaisit ohjeen jostain helposta ja hyvästä kotiruokaohjeesta!