maanantai 6. heinäkuuta 2015

Lomaaaa!

Tänään oli ensimmäinen oikea lomapäiväni.
Aloitin loman kyllä jo viime viikolla keskiviikkona, mutta jouduin kuitenkin vielä palaamaan takaisin töihin ja viime viikon lomapäivät peruuntuivat ja jäivät jemmaan syksyllä pidettäviksi.

"Mitäs lomalla" kyselevät monet.
Ei mitään tietoa, mennään joka päivä sillä fiiliksellä miltä tuntuu! :)
Tärkeintä on, ettei ole kellon ja kalenterin vanki, kuten muuten arkena 
on niin kotona kuin työelämässäkin.

Ainakin auringonottoa
ystävien tapaamista
lenkkeilyä
herkuttelua
leipomista
puistojumppaa
korupuuhia
kaikkien lukemattomien lehtien urakointi
 uppoutumista hömppäkirjoihin
uintia
penkkiurheilua..




Ihanaa kesää ystävät!!


sunnuntai 5. heinäkuuta 2015

Ilahduttava ylläri!

Eräänä päivänä töistä palatessani postiluukussa keikkui houkuttelevan näköinen ja tuntuinen paketti.
Paketista kuoriutui esiin ilahduttava ylläri AnuElinalta Ilahduta bloggaajaa -haasteen merkeissä! Lämmin kiitos AnuElinalle, uusi keittiöliina sopii köökkiimme passelisti! <3 <3 Keittiön verhokin sattuu olemaan samaa kuosia!






Mustavalkoista on keittiössä esillä muutakin; pöllökuppi löytyi niinkin juntista paikasta kuin Keuruun Mega-Marketista :D

Samassa paketissa oli myös ihana DecoraFramen Hope-juliste, joka odottelee vielä sopivia kehyksiä ympärilleen ja pääsee sitten esille. Tässä ihanassa ylläripaketissa oli myös levyllinen tummaa suklaata. Näin hyvää tummaa suklaata en ollutkaan ennen maistanut, tästä tuli ehdoton lempparini!


Kiitos AnuElina, sanattomaksi sait ihanalla muistamisellasi! <3 Huikeaa millaisia ihmisiä täällä blogimaailmassa tuleekaan vastaan!!


keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

Tekstilinkkejä

Keväisiltä kädentaitomessuilta bongasin monta kivaa korutarvikkeita myyvää näytteilleasettajaa. Helmikeskuksella oli erityisen kivat korulinkkivalikoimat ja mukaani poimin lukuisia tekstillisiä rengaslinkkejä. Tykkään käyttää niitä avainkoruissa ja niitä onkin jo vilahdellut aiemmissa korutekeleissäni.

Näissä molemmissa avainkoruissa on juuri kyseisiltä messuilta ostetut korulinkit. Tämä ensimmäinen, "Rakkaudella tehty"-koru, lähtee erityisen tärkeälle ihmiselle. Tapasin nimittäin viimeviikkoisella Tampereen reissullani pitkästä aikaa vanhan nuoruudenystäväni, jonka kanssa olimme 12-14-vuotiaina kuin paita ja peppu. Pelasimme samassa lentopallojoukkueessa, kuljimme samassa kaveriporukassa ja jallitimme yhdessä kulmakunnan pahaa aavistamattomia poikia. Jaettiin salaisuudet suurista ihastuksista ja lempibändeistä. Kun perheeni muutti toiselle paikkakunnalle, yhteydenpito pikkuhiljaa jäi vuosien varrella. Viimeksi olemme nähneet rippikouluikäisinä. Nyt - kolmenkymmenen vuoden tauon jälkeen nähdessämme - juttu lähti samantien lentoon kuin välissä ei vuosia olisi ollut lainkaan. Parin tunnin kahvittelun lomassa päivitimme viimeisten vuosikymmenten kuulumiset puolin ja toisin. Junaan hypättyäni paluumatka sujui hymynkare suupielessä, olipa upea jälleen tavata!



Tälle ystävälleni siis halusin tehdä - vaikkapa työavaimille - oman korun. Valkoiset helmet ovat jade-kivihelmiä ja värilliset lasia. Toivottavasti värisävyt ovat mieluiset :)


Toinen avainkoru matkasi postin mukana Etelä-Suomeen. Tämä hoitaja on bloggaaja, jota siis "Ilahduta bloggaajaa"-haasteen merkeissä haluan kiittää aktiivisesta blogissa pyrähtelystä ja kannustavista kommenteista. Myös hänen oma bloginsa on omia ehdottomia lemppareitani!
Toivottavasti edes jokin korun värisävyistä täsmää työasun värisävyihin ;)




Melkein jo juhannus.. ihanaa valon juhlaa!! <3


tiistai 16. kesäkuuta 2015

Kaksi pientä lintua



Sain keväällä at Home- blogin Jaanalta kutsun lähteä mukaan "Ilahduta bloggaajaa"- haasteeseen. Lupauduin mukaan ja - ironista kyllä - minun ilahdutustapani ovat aina näin korunomaisia..
Nämä kaksi pientä lintua lähtevät ilahduttamaan kahta bloggaajaa, jotka ovat paitsi ihailemiani aktiivisia ja taitavia bloggaajia mutta myös omalta osaltaan luomassa hyvää yhteishenkeä omilla kannustavilla ja positiivisilla kommenteillaan. Toinen linnuista lentää pohjoiseen ja toisen nokka kääntyy kohti etelää.

Mustat helmet ovat viistehiottuja onyx-kivihelmiä -yksi ehdottomista lempihelmistäni- ja punaoranssit mattapintaiset helmet ovat lasia.


Pidetään peukkuja, että korut ovat sopivan kokoiset ja myös saajilleen mieluiset :) Myös huomenna jatketaan ilahduttelua!

Kivaa tiistai-iltaa juuri sulle!

sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

Viikonlopun fiiliksiä

Minulla taitaa olla missio. Täyttää maa avainkoruilla. No ei nyt ehkä ihan, mutta niitä tuntuu mukavimmalta ja tarpeellisimmalta tällä hetkellä tehdä :) Ensimmäisessä on kieputeltu mustia ja kirkkaita lasihelmiä hopeoituun metallilankaan...


 ...ja toisessa on kieputeltuina mustaan metallilankaan erilaisia kivihelmiä.


Viikonloppua on fiilistelty korunäpertelyn lisäksi työkaverin kanssa saunaillan merkeissä, Esikoisen jenkkifudisottelussa ja parvekkeella auringosta ja iltaisin kynttilänvalosta nautiskellen.


Huomenna heitän vapaapäivän kunniaksi repun selkään ja lähden pienelle reppuretkelle Tampereelle. Bongasin netistä VR:n kesäkampanjan, jossa tiettyjä junareittejä myydään hyvällä alennuksella kesä-heinäkuussa ja ajattelin hyödyntää kampanjahinnat ja käydä vanhoissa lapsuudenmaisemissa kurkkaamassa mitä Hämeeseen kuuluu. Mitä ihmeellistä suunnitelmaa Tampere-päivälle ei ole mielessä, mutta ainakin pitää kaupungin helmitarvikeliikkeet käydä katsastamassa.

Mukavaa viikon alkua sinullekin!

sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Parhaimpia päiviä




Nämä toukokuun viimeiset päivät ovat koko vuoden parhaimpia päiviä!
Kevät on jo pitkällä ja luonto on niin virkistävän kaunista katsella. Koululaisten kesälomat alkavat ja heilläkin riemu on suurimmillaan. Ammattiin valmistuvat ja ylioppilaat ovat saaneet juhlia saavutuksiaan. Aurinko on hellinyt viime päivinä ja tuleva kesälomakin jo kutkuttelee mielessä.
Tämä on tosiaan vuoden parasta aikaa! <3

Meilläkin on viikonloppuna juhlittu ja muistettu ruusuilla ja mansikkakakulla peruskoulunsa päättänyttä Kuopusta. Oppivelvollisuuden suorittaminen kunnialla on huippujuttu ja nyt jännitetään parin viikon päästä ratkeavia jatko-opiskelupaikkoja. Peukut on nostettu pystyyn, että ovi toivotulle lukiolinjalle aukeaisi!





Hankkimani olkkarin pöytä - tai pöytäkaksikko - on osoittautunut juuri niin hyväksi kuin ajattelinkin. Isompi kaksikosta toimii olohuoneen pikkupöytänä ja se on kevyt ja nopsa nostella juuri sinne mihin sen milloinkin haluaa. Ihan kumpaan päähän sohvaa tahansa tai sivummalla olevan korituolin viereen. Kun neliöitä on vähän, ei vanha ja isompi olkkarin pöytäni olisi millään tänne mahtunut.






Pöytäkaksikon pienempi kaverus on päässyt makuuhuonenurkkaukseeni yöpöydän virkaan. Makuunurkkaus on lempparini, valoisa ja rauhallinen, eikä edes ulkoa kantaudu liikenteen pauhua, vaikka ohitse kulkee vilkasliikenteinen katu.




Joku muukin tykkää "makuuhuoneestani"... Varsinkin jos aamuisin on parvekkeen ovi raollaan ja ovesta virtaa viileää ilmaa, siirtyy herra Koira heti nauttimaan omasta lempipaikastaan :)

Muista sinäkin nauttia näistä alkukesän päivistä, nämä ovat ihan luksusaikaa <3

sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Kahden viikon sillisalaatit

Hei vaan ja hyvää sunnuntai-iltaa. Pieni viivähdys tänne ruudun ääreen välillä. Viimeiset pari viikkoa on viiletetty sellaista lentoa, että tällä menolla siivet kasvavat selkään. Tiukan työtahdin lisäksi on vietetty ystävien kanssa laatuaikaa mm. naisten mökkireissulla Pohjanmaalla, synttäriskumpan ääressä sekä kotikaupungin kulttuurifestareilla, väkerretty koruja, tehty ostoksia tupaantuliaislahjakortilla, laiteltu parvekkeelle ensimmäiset kesäkukat.. niin ja puhumattakaan MM-jääkiekon seuraamisesta!





Kotikaupungissani järjestetään vuosittain näin keväällä kulttuuripainotteinen kaupunkifestari, Yläkaupungin yö. Tutustuin ulkoilmakonsertissa orkesteriin nimeltään Minä en ole kala - MEOK, joka soittaa Ultra Bran tuotannon parhaimmistoa. Kyllä muuten oli hyvää menoa, melkein parempi meininki kuin itsellään UB:lla konsanaan :)
Aurinkoa vain olisi festaripäivään ja -iltaan kaivannut!



Koska kamerani reissaa vielä muutaman päivän Esikoisen Interrail-reissussa, on puuhia tallennettava vain kännykän kameraan. Vaikka näin kamera kulkeekin koko ajan mukana, on kuvien siirto ja muokkaaminen työläämpää.Tästä postauksesta tulikin nyt sitten melkoinen sillisalaatti kuluneilta kahdelta viikolta kännykän kuvasatoa tyhjentäen.
Mukava saada reissumies takaisin maailmalta kameran kanssa :)