keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

Koti, kodimpi, kodein


Lomalla ennättää pohdiskella syntyjä syviä.
Olen miettinyt koteja - entisiä ja nykyistä.
Mikä tekee asunnosta kodin?
 Monenlaista asuntoa on elämän varrella tullut nähtyä.
Kodiksi ne kaikki olen varmastikin kokenut, vaikka monesta on hädin tuskin muistikuvaa.
Näin kesällä kaipaan kipeästi omakotitaloamme, 
jossa sain asua nelisen vuotta ja nauttia vastavalmistuneesta kodista kodinhoitohuoneineen 
ja harjoitella puutarhurin hommaa uutta pihaa ja puutarhaa perustaessamme.
Se oli todellinen koti. Se oli toteutunut unelma.
Valitettavasti elämä kolhii joskus ikävästi ja unelmat särkyvät.

 
Nyt, muutama vuosi omakotitaloelämän päättymisen ja parin muuton jälkeen, 
tunnen vihdoin nykyisen asunnon olevan muutakin kuin neljä seinää ja katto pään päällä.
Se on koti.
Vaikka sen piti olla vain parin vuoden järkiratkaisu,
väliaikainen pysähdyspaikka ja siirtymävaihe, se tuntuukin kodilta.
Pieni, pimeä ja vanha. Kulunut, resuinen ja ahdas. Mutta tunnelmallinen. 
Toisella puolella taloa järvi ja toisella metsä lenkkipolkuineen ja hiihtolatuineen.
Leveät ikkunalaudat ja mökkimäistä huvilatunnelmaa.


Vuokrayhtiössämme tapahtuvien yllättävien muutosten vuoksi joudun taas 
pohtimaan mihin koti jatkossa asettuu. 
Monia epävarmoja kysymyksiä olisi taas ratkaistava. 
Jatketaanko tässä vai siirrytäänkö toisaalle. Vaikeaa.
Käy miten tahansa, ainakin selväksi on tullut mikä tekee huonostakin asunnosta kodin.
Oma olotila, mielenrauha ja levollisuus.
Pienet ponnistukset viihtyvyyteen, rakkaita ihmisiä ympärillä.



Kotipohdintojen lisäksi olen iloinnut ihmeellisistä ihmisistä, joihin olen tutustunut täällä nettiaalloilla.
Ihmisiä, jotka ovat avuliaita ja anteliaita. Te bloggarit!
Sain sen kokea taas eilen, kun postilaatikosta löytyi pieni, pehmeä kirjekuori.
Kirjekuoresta löytyi näin ihastuttava koru..


Onko tutun näköinen?
Postasin viime viikolla taulusta, jonka tein olohuoneen nurkkaan.
Tanja hurmaavasta blogista Sata ja yksi käsityötä pyysi minulta 
lupaa käyttää blogistani juuri tuon taulun kuvaa kapussikoruihinsa. 
Nyt sain häneltä kiitokseksi kuvan käyttämisestä korun, joka oli tehty juuri tuosta blogini kuvasta. 
Koru on aivan ihana!! Aikamoinen kiitos ja muisto <3
Kiitos ihana Tanja! Kiitos myös hyvistä vinkeistäsi ja opastuksista ;)
Häiriköin nimittäin aina Tanjaa, kun minulla tulee jotain kysyttävää 
helmitarvikkeista ja tekniikoista tai kyselen kokemuksia koruiluun liittyvistä asioista.
Kurkkaa sinäkin Tanjan aikaansaannoksia; 
kädenjälkiä löytyy upeista koruista erilaisiin käsitöihin!

Ihanaa viikkoa teille, pitäkäähän lippu korkealla!

22 kommenttia:

  1. Voi olipa ihana kirjoitus! Sai kyllä hyvälle mielelle!

    VastaaPoista
  2. Kylläpäs olit kauniisti kirjoittanut! Samaa mieltä kanssasi siitä, että kodin tekee kuitenkin ihmiset, se fiilis! Ihan sama kuinka hieno ulkokuori on ja kuinka monta sataa neliötä, jos fiilis ei ole oikea.
    Kauniin korun olit saanut, joskaan tuo kirjoittamasi teksti oli hyvä :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Rouva <3
      Tanjan koru oli kyllä niiiin upea!

      Poista
  3. Miten kaunis postaus <3 Ja kaikki niin totta! Koru on todella kaunis ja ai miten hyvän mielen Tanja sai sinulle aikaan. Tosi ihana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nonnukka kauniista sanoistasi! Korusta tuli minulle tosi tärkeä :)

      Poista
  4. Voi ihanasti kirjoittelit, mulla täällä ihan itku silmässä, huoh. Ihanalla paikalla tuo sinun kotisi ja tosi kauniiksi olet sen laittanut, siinä onkin nyt sitten miettimistä mitä tekee. Mutta se on varmaa, että ihmiset, ne rakkaat tekevät kodista kodin ei mikään muu! Onneksi olen saanut pitä kotini ja ihmiseni, aina se ei ole niin varmaa tässä maailmassa. Aivan ihanan korun olet saanut.
    Oikeen ihanaa loppuviikkoa sulle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Susanne, ihanasti kirjoitit!
      Oikein upeaa viikon jatkoa sinnekin!

      Poista
  5. Kauniita ajatuksia kodista! Itse tiesin jo tämän nykyisen kotini ovesta astuessa, että tästä tulee mun KOTI. Onneksi vuokremäntäni oli samaa mieltä. :) Näin pitkään (kohta 7v) en ole asunut yhdessäkään asunnossa/talossa.

    Hienon korun olet saanut kiitokseksi, tuon muisto säilyy taatusti ikuisesti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on mahtava fiilis, tuntea jo kerrasta jonkin paikan kodikseen! Onnea omasta kodistasi :)

      Poista
  6. Todella koskettava teksti kodeista, voimia sinulle muutoksien/keskeneräisten asioiden keskellä. Ymmärrän hyvin, miksi nykyinen väliaikaisratkaisu onkin muuttunut ihan oikeaksi kodiksi.
    Ja tippa linssiin tuli viimeistään kiitoksiasi myös täältä lukiessa. Iloinen mieli tuli tästä "projektista" kyllä puolin ja toisin. Minäkin välillä hämmästelen tätä blogimaailmaa ja sieltä löytyneitä blogiystäviä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi noista myllertävistä tilanteista on jo muutama vuosi, näin kesäisin vain kaipaus omaan pihaan nostaa päätään.
      Kiitos sinullekin blogiystävyydestä :)

      Poista
  7. Tuo mitä sanot kodista on niin totta, sinulla on tosi kodikas kaunis koti. Itse olen myös huomanut sen, että mielenrauha, rakkaat ihmiset ja se että saa tehdä kodistaan omannäköisen tuovat sen kotoisen tunnelman. Ihana koru!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta puhut, Johanna! Kiitos myös sanoistasi :)

      Poista
  8. Ihana teksti ja kyllä pystyn samaistumaan tähän koti -aiheeseen ihan täysin. Koti on minusta siellä missä on ne minulle rakkaat asiat ja henkilöt. Toisaalta taas, kyllä sen kodin täytyy myös näyttää omalta kodilta ja se on ihana tunne kun vihdoin huomaat että kaikki tavarat löytyvät juuri oikeilta paikoilta :)

    Koruiluystävät ovat kyllä korvaamattomia <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan totta, juuri noin!
      Onnea on myös mukavat blogituttavuudet :)

      Poista
  9. Ihana postaus! Koti on siellä missä sydän on. :)

    VastaaPoista
  10. Itse monesti asuntoa ja siten kotia monesti vaihtaneena, voin vain omasta puolestani todeta, että kodin tekevät omat tavarat ja ihmiset siellä kodissa:) Jokaisesta kämpästä mun on aina ollut vaikea lähteä, mutta aina kun on omat kamat saanut paikoilleen ja elo alkanut uudessa osoittessa, siitä on tullut koti<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet oikeassa, koti pitää joskus myös "pystyttää", omat tärkeät asiat ja ihmiset <3

      Poista
  11. Koti on se paikka, minne lopulta kaipaat ja haluat palata ,kun olet jossain muualla.
    Ihmettelen nykyisin noissa koti-sisustus-remppa-ohjelmissa olevaa tyyliä tehdä huoneesta hotellimainen! En koskaan kokisi oloani rennoksi hotellityyliin laitetussa kodissa. Kotona saa paikat olla hiukan rempallaankin ja kuluneita , juuri se on sitä elämänsisältöä. Perityt,löydetyt, itserakennetut, tuunatut huonekalut,pikkutavara,matot jne. Anopin virkkaamat verhot,äidin ja veljien,enon maalamat taulut, miehen kunnostama mummoni ompelukonepöytä työpöytänä, jokin uutena ostettu,himoittu sohva,hylly,omatekemä kellotaulu jne. Rakkaimmat ihmiset,lemmikit siinä lähellä.
    Käden ulottuvilla. Koti on ihmisen pesä:)
    Tanjan tekemä koru on upea, hänellä kyllä on taito hyppysissä. Olet onnekas♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinä olet niin oikeassa! Kaikella ympärilleen keräämässään haluaa olevan jokin "sydän", jokin side itseensä ja historiaansa.
      Tanja on niin taitava!!

      Poista

Ihanaa, jos jätät jälkeesi pienen kommentin tai viestin!