keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Juhlavia tasalukuja

Taas vietetään Korukopassa juhlaa. Oikein tasalukujen tuplajuhlaa.
Trallallaaa, poksautetaanpa auki kuohuvaa!
Tämä postaus on nimittäin 200. postaus ja äsken avatessani bloggerin huomasin, 
että Korukoppa on myös saanut sadannen lukijansa!
Tervetuloa ja kiitos kaikille mukana kulkeneille <3
Tasalukujen kunniaksi pistetään pystyyn tupla-arvonta.
Arvontojen palkinnot ovatkin muuten jo vilahtaneet blogin sivuilla aiemmin...

Täällä Korukopan blogissa arvotaan toinen karkkihelmistä tehty avain-/henkilökorttikoru, 
tummaan metallilankaan kieputeltu koru.
Tarkemmat kuvat ja kuvailut löydät täältä.

Pääset osallistumaan arvontaan yhdellä arvalla kommentoimalla tätä postausta.
Toisen arvan saat, jos edellisen lisäksi olet tai klikkaudut lukijakseni.
Kolmella arvalla osallistut, jos vielä edellisten lisäksi linkität arvonnan blogiisi
käyttäen alla olevaa kuvaa.
Arvonta-aika on 31.7.-11.8.2013. 
Onnea kaikille arvontaan <3


Korukopan Facebookissa arvotaan toinen karkkihelmistä tehty avain-/henkilökorttikoru, 
hopeoituun metallilankaan kieputeltu koru.
Tarkemmat kuvat ja kuvailut löydät täältä.

Pääset osallistumaan Facebookin arvontaan yhdellä arvalla tykkäämällä arvontakuvasta.
Toisen arvan saat, jos edellisen lisäksi jaat kuvan Facebookissa ja näin kerrot muillekin arvonnasta.
Arvonta-aika on myös FB:n puolella 31.7.-11.8.2013.


Ei muuta kuin ilmoittautumaan mukaan sekä tykkäilemään!

Rojekti jatkuu edelleen hitaasti; painonpudotus pyörii vieläkin -12kg:n tienoilla.
Liikkuminen sujuu hienosti ja sitä on tullut tehtyä ahkerasti, mutta helteet sekottivat syömiset.
Mikään ei oikein maistunut. Kun ei syönyt, ei jaksanut mitään. 
Kun ei jaksanut, syömiset vinksahtivat ihan myttyyn.
Mutta onneksi tästä voi taas nousta vain ylöspäin, seuraavaa kymppiä kohti :)

Iloista mieltä kaikille!

sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Haasteita ja haaveita

Sunnuntai-illan iloksi putsaan pöydän tunnustuksista ja haasteista, joita minulle on viime aikoina tupsahdellut.
Olen melkoisen hidas näiden kanssa, pahoittelen! Jokainen niistä kuitenkin ilahduttaa minua, 
joten lämmin kiitos minua muistaneille :)

Susanne laittoi minulle jokin aika sitten tunnustuksen...


Kiitos sinulle, Susanne <3
Laitan tämän tunnustuksen eteenpäin kaikille teille, jotka tiedätte minun vierailevan blogeissanne!
Bloginne ovat sellainen herkkumaailma, että täällä kyllä viihtyisi päivät pitkät ihastellen ja hämmästellen!

Mia blogista Home Vanilla haastoi paljastamaan kymmenen asiaa itsestäni.
Mian blogia ja omat vastaukset näihin kysymyksiin voit lukea täältä.
Myös Kotinurkassa -blogin L ja Susanne blogista Susannes White Dreams
haastoivat minut haasteilla, joissa oli osittain samoja kysymyksiä.
 L:n vastaukset hänen saamiinsa kysymyksiin ja Kotinurkassa -blogin löydät täältä.
Susannen blogiin ja haasteen vastauksiin pääset täältä.

Näitä kaikkia haasteita en käy yksitellen läpi, mutta vastailen tähän Mian haasteeseen, 
koska näissä kysymyksissä on paljon asioita, joita oli myös näissä muissa haasteissa.
Kaikki kuvat ovat tällä kertaa netin syövereistä.
Etsin nimittäin äskettäin itseäni inspiroivia sisustuskuvia ja ainakin tällaisiin törmäsin...
Jokaisessa kuvassa on jokin pieni juttu, joka olisi myös omaan kotiin 
kiva tehdä, vaikkei välttämättä koko kuvan sisustus makuuni oikein istuisikaan.

1. Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus?
Pitää hyvää huolta toisista.

2. Mikä on mielestäsi suurin virhe minkä sisustamisessa voi tehdä?
Matkia jotakin sisustusta vain koska se on trendikästä, mutta unohtaa, 
että me sisustamme yleensä kuitenkin kotiamme. 
Kukaan ei voi hyvin ja viihdy sisustuksessa, joka ei ole ominta juuri itselleen.

kuva täältä

3. Mistä ammatista haaveilit lapsena?
Halusin olla joko näyttelijä, opettaja tai poliisi.
Poliisiksi en päässyt senaikaisten kelpoisuusvaatimusten vuoksi, sillä näköni vaatii silmälaseja tai piilolinssejä.
 Päädyin opettajaksi, joka on kompromissi ja yhdistelmä juuri näistä kaikista.
En halunnut missään nimessä toimistotyöntekijäksi. Reilun 15 vuoden opettajauran jälkeen vaihdoin sitten kuitenkin toimistohommiin, edelleen opetusalaan liittyen.

kuva täältä


4. Millainen on mielestäsi täydellinen päivä?
Herään niin aikaisin, että päivä tuntuu upean pitkältä. 
Herään kuitenkin niin myöhään, että olen virkeä ja hyvin levännyt. 
Aurinko paistaa, on kaunis kesäinen päivä.
Lenkkeilemme herra Koiran kanssa mukavan aamulenkin ja 
palaamme takaisin viihtyisään omakotitaloomme.
Aamupala on monipuolinen ja terveellinen ja se on katettu kauniin terassini pöydälle.
Keittiön tiskipöydällä ei ole yhtään likaista astiaa, tiskikone on tyhjennetty.
Astun sisään suureen pukeutumishuoneeseeni ja valitsen päivän vaatteet.
Valinnanvaraa on  rajattomasti ja kaikki vaatteet istuvat täydellisesti päälleni.
Missään kohdassa vartaloani ei ole grammaakaan liikaa rasvaa.
Hiukseni ovat terveet ja hyvinvoivat, pitkät, mustat, 
kiharaiset ja asettuvat kauniisti muodikkaalle nutturalle....

Huh, tätä voisi kuvitella vaikka kuinka pitkälle, 
mutta kaikkien haaveiden kuvittelemisesta tulee kyllä vain oksettava olo...
Oikeasti täydellinen päivä taitaisi olla sellainen, että tietäisi kaikilla rakkailla ihmisillä 
olevan asiat suhteellisen hyvin ja voisi tehdä heidät jotenkin hyvälle tuulelle.
(Jos vielä kuitenkin paistaisi aurinko ja kotina olisi omakotitalo järven rannalla, 
niin se olisi suorastaan perfect day!)

kuva täältä


5. Jos saisit tavata yhden ihmisen -elävän tai kuolleen- kenet haluaisit tavata?
Elävistä valitsisin Teemu Selänteen ja kuolleista oman äitini.

6. Mitä sanoisit tälle henkilölle?
Teemu Selännettä kehuisin; hän on yksi niistä menestyneistä urheilijoista, 
jolla ei ole keltainen neste pahasti noussut päähän ja -ainakin tähän asti- on panostanut uransa lisäksi perhe-elämäänsä ja omien lastensa kanssa touhuamiseen.

Äidilleni esittelisin ylpeänä nuoret urheilijanuorukaiseni, Esikoisen ja Kuopuksen.
 Esikoinen oli vajaa kolmevuotias äitini kuollessa ja hädin tuskin muistaa tätä mummoaan.
Näyttäisin äidilleni kuinka komea mies Esikoisesta on tullut, kohta täysi-ikäinen ja 
ajokortillinen sekä ensi kevään abiturientti.
Kuopusta äitini ei edes ehtinyt nähdä. Hautajaisten jälkeisellä viikolla Kuopus 
ilmoitti tulostaan ja on vain kuullut puheita tästä mummosta.
Hänetkin esittelisin ylpeänä. Komea yläkoululainen, innokas ja taitava jääkiekkoilija, 
joka on jo äitiään päätä pidempi.


kuva täältä


7. Kolme tärkeintä tavaraasi?
Hammasharja, kännykkä, lompakko

8. Voiko makuasioista kiistellä?
Voi toki! Mutta kannattaako? ;)

kuva täältä


9. Minne haluaisit matkustaa?
Yleensä sanoisin rantalomalle lämpimään, mutta koska nyt on kesällä saanut nauttia jo helteistä ja auringosta, voisin kiertää kaikkia suuria kaupunkeja..Pariisi, New York...

10. Mikä ajatus on useimmiten mielessäsi, kun heräät?
Kauanko vielä saa nukkua??


kuva täältä

Muistelen näiden kysymyshaasteiden kulkeneen jo monen blogin kautta, 
joten jätän haasteiden eteenpäin välittämisen tältä kertaa väliin.

Hilpeätä sunnuntai-iltaa ja reippautta ensi viikkoon!

perjantai 26. heinäkuuta 2013

Huilipäiviä

Olipa piristävää herätä eilen kirkkaaseen auringonpaisteeseen 
harmaiden ja pilvisten päivien jälkeen!
Jätin korupihdit ja virkkuukoukun huilaamaan ja pakkasin aamupalan 
ja lukemista mukaani ja suuntasin rantasaunan laiturille nautiskelemaan auringosta.
Näissä maisemissa mieli lepää täydellisesti.
Välillä pikainen pulahdus melkoisen jäätävään viileään järviveteen.. 
Ilmeisesti Jaakko oli jo ollut asialla.




Tämäkin päivä on kulunut huilaillessa lomalukemisten kimpussa sekä zumbailun ja ystävien merkeissä.
Vielä ensi viikko olisi lomaa ja aikaa nauttia kiireettömästä vapaa-ajasta 
ennen kiireisen syksyn käynnistymistä.

Nautinnollista viikonloppua!


keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Aijai, avainkoruja aina!

Tämä bloggaaja on syvästi pahoillaan jumiutumisestaan avainkorujen maailmaan.
Näitä vaan on niiiin mukava väkertää!
Lupasin kuitenkin jo itselleni - ja nyt myös teille - että huomenna 
näpräilen ihan jotain muuta.
Ehkäpä rannekoruja tai lyhyitä kaulakoruja tai ihan muita tuunailuja...
Kiitos kaikille Tampesteri-vinkkejä antaneille edellisessä postauksessa,
eiköhän niillä tehdä hyviä löytöjä niin sisustus- kuin korumateriaalirintamallakin!



Ensimmäinen avainkoru pitää sisällään vaalean hopeanvärisiä
sekä kahta erisävyistä lilaa helmiäislasihelmiä,
hopeoituja linkkejä ja vähän pöllömpääkin tavaraa.
Toisessa avainkorussa on mustaa mattapintaista onyx-kivihelmeä 
(tuntuu muuten tosi kivalle työstäessä) ja helmiäistä.
Tämän korun aion antaa kiitoslahjaksi personal trainerilleni, 
jonka kanssa ensi viikolla minulla on tällä erää viimeinen harjoitustapaaminen.
Hän on kyllä ollut loistava tsemppari rojektini aloituksessa
ja haluan häntä kiittää hyvästä työstä.
Koska en ollut varma hänen toiveväreistään, 
tein korun "firman väreissä" eli työnantajansa väreissä.


Kolmas avainkoru on kaveri tälle aiemmin tekemälleni karkkikorulle.
Tämä ketju on tosin tehty hematiitin väriseen, tummaan 
metallilankaan kun taas kaverinsa oli hopeanväriseen lankaan.



Oliko teillä tänään aurinkoista?
Tänne luvattiin säätiedotuksissa hellettä ja aurinkoa, 
mutta kyllä päivä valkeni samanlaisena pilvisenä ja viileänä kuin pari edellistä viikkoa on ollut.
Aurinko kuitenkin tuli esiin iltapäivällä ja pari tuntia vierähtikin laiturilla kirjaa lukiessa :)

Aurinkoista loppuviikkoa odotellen!

tiistai 23. heinäkuuta 2013

Aurinkoenergialla eteenpäin! (Mansen tuntijoille lopussa kysymys...)

Minuun on varmasti asennettu aurinkopaneeli.
Sellainen kenno, joka kerää aurinkoenergiaa ja antaa virtaa toimia.
No, se kenno tuntui olevan tässä parin viime viikon 
hämärässä aika heikolla hapella ja loppuunkulutettu.
Kun tänään alkuillasta alkoivat auringonsäteet pilviverhon takaa pilkistellä, 
hyrähtivät myös energiatasot mukavasti käyntiin.
Piiskasin itseäni viime päivien lössöilyistä salilla, 
juoksin portaita ja heiluttelin kahvakuulaa.
Vielä lopuksi kävin aerobicissa irroittamassa viimeiset hiet.
Kyllä tämä rojekti tässä kunnialla hoidetaan!

Kuntoilemasta tullessani ilta-aurinko paisteli vielä täydellä terällä ja 
polkaisin fillarilla kameran kera niemennokkaamme eteenpäin ilta-auringon puolelle.
Kiitos ihana aurinko, kun palasit <3






Aamupäivällä keli oli vielä viileä, tuulinen ja pilvinen ja sain tehtyä muutamia koruja.
Korulaatikoiden siivouksestakin oli hyötyä, kun löysin kadonneet korulinkkipussini.
Tässä avainkorussa pinkkiä ja roosaa helmiäistä sekä mustia lasihelmiä.
Lisänä myös ruusulinkkejä.




Huomenna luvassa aurinkoa ja lämmintä, 
siispä heti aamusta biksut päälle ja laituriin parkkiin kirjapinon kanssa!
Hilpeää keskiviikkoa ystävät :)


P.S tunnetko hyvin Tamperetta?
Mitä sisustusliikkeitä ja kirpputoreja suosittelisit sieltä?
Olemme ystäväni kanssa lähdössä Tampesteriin päiväretkelle ja 
netin mukaan kirppareita on kaupungissa 34, 
joten ihan kaikkea emme ehdi kahlaamaan...
Lastenvaatteita ja leluja emme etsi, sisustus- ja tuunailukamaa kylläkin.

Itse hinkuan lisäksi helmikauppoihin hypistelemään 
matskuja livenä, netistä tilatessa tulee usein tehtyä tyhmiä hutiostoksia...
Ainkin löysin sieltä seuraavat: Helmimeri ja Bohemian, onko muita?

Kiitos, jos vinkkaat hyvistä paikoista <3

maanantai 22. heinäkuuta 2013

Mielikuvia koruista

Tänään oli täydellinen koruilupäivä.
Herra Koiraa lenkittäessäni tuuli ja vihmova sade toivat mieleen aivan 
syyskuisen sään ja vietinkin lähes koko päivän koruprojektieni kimpussa 
pikaisia kauppa- ja kirjastoasiointeja sekä koiran lenkityksiä lukuunottamatta.

Koruja näprätessäni mietin korujen mieleen tuovia mielikuvia.
En nimeä korujani erityisillä nimillä, mutta niitä tehdessäni usein 
mielessäni pyörivät niiden tuomat mielikuvat tai niihin liittämäni adjektiivit.
Tämä turkoosi avainkoru toi mieleeni merenrannan. 
Lokkien kirkunan ja auringonpaisteen. 
Adjektiiveista raikas ja reipas olisivat osuvimpia.



Turkoosi helmi on Mountain jadea, vaalea viistehiottu helmi on akaattia.
Lisänä muutama soikea lasihelmi ja soikeita linkkejä.
Pieni sydänlinkki alimmaisena.
Ihastuin tuohon Mountain jadeen, ihana kivihelmi!

Tämäkin vaalea, ruskeaan vivahtava lyhyt kaulakoru toi mieleen 
auringonpaahteen, erityisesti kuuman rantahiekan. 
Jep, vaikuttaa siltä, että odotan intohimoisesti tälle viikolle 
luvattuja hellepäiviä ja laiturinnokkaan parkkeeraamista 
-johan tässä vesisateessa rusketuskin meinaa hiipua!



Korussa on montaa erilaista helmeä, mm.makeanvedenhelmeä ja lasihelmiä.
Sydänriipuskivi on nimeltään "valkoinen turkoosi". Omituista.. 
Korussa on myös tuota valkoinen turkoosi -kivihelmeä helmen muotoisina 
(nuo valkoiset, joissa on hentoja ruskeita viiruja).






Nämä korvakorut taas tuovat mieleen tuoreet mustikat ja mustikkapiirakan :)
Mustikoiden poimimisen vesisateen raikastamasta metsästä.
Ketjuun kiinnitettynä helmiäistä ja Swarowskin kristallia.

****

Rojektissa on nyt paha vaihe.
Kynnys, pelko hyytymisestä ja epäonnistumisesta..
Pari päivää takana huonoa syömisrytmiä.
Äh! Pakko saada taas normaali vaihde päälle, pitäkäähän mulle peukkuja!


Kirkastuvaa ja lämpenevää viikkoa kaikille!

sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Virkattua virkistykseksi

Kesäloman aikana on tullut näperrettyä paljon koruja ja kaikki muut tuunailut 
sekä virkkailut ovat olleet hieman vähemmällä huomiolla.
Eilen jäin tv:n ääreen katsomaan lempparisarjani Greyn anatomian uusintajaksoja, 
joita esitetään lauantai-iltaisin kolme perätysten. 
Ohjelmamaratonin aikana virkkailin yksinäiselle tossulle parin ja viimeistelin pinkillä nauhalla.




Keräilen noita satiininauhoja ostamieni paitojen olkapäistä; ilmeisesti ne pitäisi kietoa henkariin niin, että pusero roikkuisi ryhdikkäästi... 
Noh, en koskaan käytä niitä ko tarkoitukseen, joten työkaverini vinkistä viisastuneena leikkaan ne pois ja säilytän käytettäväksi tuunauksiin ja askarteluihin.

Kudetta jäi tossujen jälkeenkin vielä ja kun ohjelmaakin piisasi, kokeilin virkata kuteesta pienen laukun.
Pieneen käsilaukkuun mahtuu mukavasti lompakko ja muut pikkutavarat.
Myös juomapullo tai vaikka kirja mahtuisi mukaan.



Tätä ideaa pitää vielä hioa paremmaksi ja ehkäpä myös laukun koristelua vaikkapa.virkatuilla kukkasilla harkita. Tämä kokeilukappale saa nyt olla ilman koristeluja, mitään virkattuja kukkasiakaan kun en osaa tehdä, joten se on sitten uusi oppitunti edessä koristelujen kanssa.

Nyt starttaan Kuopuksen kanssa kohti jäähallia.
Sormet syyhyävät sen jälkeen taas korulaatikoille, kova koruinspis meneillään :)

perjantai 19. heinäkuuta 2013

Karkkikaupan korvikkeet

Kävelin eilen kaupungilla Kalpiksen ohitse ja tuli hirvittävä irtokarkkifiilis!
Onneksi rojekti oli kirkkaana mielessäni ja pääsin kunnialla houkuttelevan karkkikaupan ohitse.
Kauniit karkkivärit kuitenkin kummittelivat vahvana mielessä ja otinkin työn alle värikkään avainkorun.
Minusta nämä huurretut, mattapintaiset säröakaatit ovat kuin kauniita ja herkullisia 
karamelleja, vai mitä tuumaatte?




Ihanien helmien lisäksi karkkihampaan kolotusta olen lääkinnyt herkullisen värisillä kuteilla.
Koska etsimääni mintunvihreää kudetta ei löytynyt, tyydyin samaan vaaleanpunaiseen kuin aiemmin.
Tästä olisi tarkoitus opetella tekemään Ihana 2/2012 -lehdessä olleita tossuja.
Ensimmäinen tossu valmistui eilen, tosin ohjetta en noudatellut juurikaan vaan vetäisin toteutuksen piposta.






Haasteena olisi seuraavaksi saada aikaan suunnilleen samankokoinen tossu tälle pariksi.
Tänään zippailin ruuanlaiton yhteydessä pari lähes identtistä nilkkakorua, joihin toivottiin lilan sävyjä.




(Ruuanlaitosta puheen ollen tuota sapuskaa menee aivan tolkuttomat määrät, kun urheilijanuoret ovat luonani!! 
Olisiko kellään mitään vinkkiä miten saisi itsensä tykästymään ruuanlaittoon, kuuluu nimittäin inhokkiosastooni...?)

torstai 18. heinäkuuta 2013

Hempeily jatkuu



Aiemmin tekemäni vaaleanpunainen avainketju lähti koekäyttöön ystäväni kaulaan ja tekaisin toisen samanlaisen. Sen kaveriksi tein muuten samanlaisen avainketjun, mutta vaaleanpunaisten mattapintaisten jade-kivien tilalle laitoin turkooseja polaris-helmiä.

 Vaaleanpunaisesta jadesta toivottiin myös samanlaista lyhyttä kaulakorua...



Rojekti etenee hitaasti ja rykäyksittäin, mutta toivottavasti koko ajan edeten..
Painonpudotuksessa saavutettu viimeinkin -12kg rajapyykki. Huh, miksi tämä on nyt näin hidasta :(
Mutta tärkeintä kuitenkin itsensä liikkeelle saaminen!
Tänään ketkuttelin itseäni Energy-tunnilla ja huomenaamulla
kokovartalolihaskuntotreeni Functional Trainingissä.

Hempukan väristä iltaa teille!

P.S... kiitos kaikki ihanat kommentoijat eilisessä postauksessani <3

keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

Koti, kodimpi, kodein


Lomalla ennättää pohdiskella syntyjä syviä.
Olen miettinyt koteja - entisiä ja nykyistä.
Mikä tekee asunnosta kodin?
 Monenlaista asuntoa on elämän varrella tullut nähtyä.
Kodiksi ne kaikki olen varmastikin kokenut, vaikka monesta on hädin tuskin muistikuvaa.
Näin kesällä kaipaan kipeästi omakotitaloamme, 
jossa sain asua nelisen vuotta ja nauttia vastavalmistuneesta kodista kodinhoitohuoneineen 
ja harjoitella puutarhurin hommaa uutta pihaa ja puutarhaa perustaessamme.
Se oli todellinen koti. Se oli toteutunut unelma.
Valitettavasti elämä kolhii joskus ikävästi ja unelmat särkyvät.

 
Nyt, muutama vuosi omakotitaloelämän päättymisen ja parin muuton jälkeen, 
tunnen vihdoin nykyisen asunnon olevan muutakin kuin neljä seinää ja katto pään päällä.
Se on koti.
Vaikka sen piti olla vain parin vuoden järkiratkaisu,
väliaikainen pysähdyspaikka ja siirtymävaihe, se tuntuukin kodilta.
Pieni, pimeä ja vanha. Kulunut, resuinen ja ahdas. Mutta tunnelmallinen. 
Toisella puolella taloa järvi ja toisella metsä lenkkipolkuineen ja hiihtolatuineen.
Leveät ikkunalaudat ja mökkimäistä huvilatunnelmaa.


Vuokrayhtiössämme tapahtuvien yllättävien muutosten vuoksi joudun taas 
pohtimaan mihin koti jatkossa asettuu. 
Monia epävarmoja kysymyksiä olisi taas ratkaistava. 
Jatketaanko tässä vai siirrytäänkö toisaalle. Vaikeaa.
Käy miten tahansa, ainakin selväksi on tullut mikä tekee huonostakin asunnosta kodin.
Oma olotila, mielenrauha ja levollisuus.
Pienet ponnistukset viihtyvyyteen, rakkaita ihmisiä ympärillä.



Kotipohdintojen lisäksi olen iloinnut ihmeellisistä ihmisistä, joihin olen tutustunut täällä nettiaalloilla.
Ihmisiä, jotka ovat avuliaita ja anteliaita. Te bloggarit!
Sain sen kokea taas eilen, kun postilaatikosta löytyi pieni, pehmeä kirjekuori.
Kirjekuoresta löytyi näin ihastuttava koru..


Onko tutun näköinen?
Postasin viime viikolla taulusta, jonka tein olohuoneen nurkkaan.
Tanja hurmaavasta blogista Sata ja yksi käsityötä pyysi minulta 
lupaa käyttää blogistani juuri tuon taulun kuvaa kapussikoruihinsa. 
Nyt sain häneltä kiitokseksi kuvan käyttämisestä korun, joka oli tehty juuri tuosta blogini kuvasta. 
Koru on aivan ihana!! Aikamoinen kiitos ja muisto <3
Kiitos ihana Tanja! Kiitos myös hyvistä vinkeistäsi ja opastuksista ;)
Häiriköin nimittäin aina Tanjaa, kun minulla tulee jotain kysyttävää 
helmitarvikkeista ja tekniikoista tai kyselen kokemuksia koruiluun liittyvistä asioista.
Kurkkaa sinäkin Tanjan aikaansaannoksia; 
kädenjälkiä löytyy upeista koruista erilaisiin käsitöihin!

Ihanaa viikkoa teille, pitäkäähän lippu korkealla!